Sammakon internetyritys

Sammakko

Olipa kerran yritteliäs Sammakko. Sammakon yritys harjoitti tuholaistorjuntaa Lätälammen alueella ja olikin menestynyt kohtalaisesti. Lisää asiakkaita piti kuitenkin saada jotta lihava elo olisi turvattu eläkevuosillekin. Katse kääntyi Internettiin.

Koska Sammakko oli edellisvuonna ostanut verkosta kilon palasaippuaa ratsasti hän mielestään internet-asiantuntijuuden aallonharjalla. Asiantuntijamme raapusti kasaan puolen sivun konseptin:

  • Verkkosivut (vihreät)
  • ja kauppa
  • ja maksujärjestelmä

Väsyneenä, mutta työhänsä tyytyväisenä Sammakko mailata töräytti konseptinsa ja tarjouspyynnön kahdellekymmenelle ensimmäiselle löytämälleen ohjelmointiputkalle. 

Pian alkoi vastauksia sadella. Myyntikiimaiset salesmanagerit tarttuivat sammakon täkyyn ja lupasivat toinen toistaan ruusuisempia tulevaisuudenkuvia ja auvoisaa yhteiseloa. Sammakko kasasi lupaukset taulukkolaskentaohjelmaan ja naks vain, sortteerasi tyrkkyjen tarjoukset hinnan perusteella. "Paras nousee aina pinnalle", tuumasi Sammakko, poimi päällimmäisen ja ilmoitti voittaneen koodifirman, Lätiksen Digin myyntikanuunalle kauppojen syntyneen. 

Viikon päästä verkkosivut olivat valmiit. Projektikatselmuksessa kävi vain niin ikävästi, ettei Sammakko ollut näkeemäänsä tyytyväinen: sivujen vihreä ei sointunut Sammakon hyöteisfirman brändivärin kanssa. Digipumppu puolestaan ilmoitti yksikantaan, että Sammakko ei ollut kertonut millaisen vihreän sivuilleen haluaa ja että rahat oli käytetty viimeistä penniä myöten. Mikäli Sammakko haluaisi jatkaa sivujen hieromista, voitaisiin se kyllä tehdä, mutta mojovalla lisähinnoittelulla.

Suuttunut Sammakko riutui viikon verran paskanvihreiden sivujensa kanssa, kunnes nöyrtyi ja soitti Lätiksen Digille hyväksyen jatkoprojektin tarjouksen. Kului viikko ja sivut olivat valmiit. Taas juotiin lattea ja kliksuteltiin sivustoa läpi loppukatselmuksessa. Sammakon tehdessä testiostosta ei verkkokaupalle käynytkään Lätälammen Osuuspankin kortti, vaan ainoana maksutapana oli tilinsiirto. Syytä kysyttäessä digitoimittaja kertoi, että koska Sammakko ei määritellyt millä kaupassa pitää maksaa, oli integraatioista ns. pihistelty. Toki ne voitaisiin toteuttaa, mutta...

Kohta lätisisi lätty niin että latte roiskuisi. Sammakko hillitsi raivonsa ja poistui paikalta ovet paukkuen vannoen ettei koskaan palaisi.

Pitkän itkun ja kirstunpohjan kaluamisen jälkeen saatiin Lätälammen Hyönteishävityksen sivut viimein pystyyn. Sammakko oppi – ainakin vähäksi aikaa, että hinta ja kustannus eivät koskaan ole sama asia. 

Onneksi hinnan perässä porskuttavia sammakoita löytyy nykyjään vähemmän kuin vielä muutama vuosi takaperin. Potentiaalisia nyyhkytarinoita metsästävän kannattaa käydä välillä tsekkaamassa julkisia Hankintailmoituksia. Usein lapuista näkee jo päältä mikä projekti tulee epäonnistumaan ja mikä voi päästä onnellisesti maaliin.

PS. kuvalähde: Flickr, Feans, CC BY 2.0